"Aina uskollinen ja hyväuskoinen etsijä. Ehkä tarvitsemme tätä optimistista asennetta erityisesti Vanhan Testamentin säädöksiä lukiessamme." Foto: Internet.
Mitä ovat arvot?
Aluksi teen itse ero normin ja arvon välille.
Normi määritellään lieväsävyistä ohjetta ja kehotusta tiukemmaksi ohjeeksi, säännöksi. Osa normeista koskee eettisiä normeja eli millainen moraalisesti oikein toimivan ihmisen tulee elämässään olla. Normeja on suuri joukko. Jotkut normeista ovat yhteisiä eri kulttuureille, eräät eivät. Normien yläpuolella sijaitsevat arvot, eihän saateta puhua yhdestä normista, joka käskee arvostamaan toista normia, vaan arvostuksesta jotain normia kohtaan.
Arvostuksen takana häämöttää arvo mitä kulloinkin pidetään arvokkaana hyvän ja pahan, kauniin ja ruman ja vielä oikean ja väärän suhteen. Hyvä liittyy yleisimminkin arvoihin. Hyväksi voidaan kokea samalla tavoin eettiseen tarkasteluun kuin kauneuteen ja totuuteen sisältyvä arvokkuus. Se kaikki, nämä tuossa, ovat yhdessä hyvää, tavoiteltavaa. Arvojen piiri tiivistyy lopulta itseisarvojen kiteytymäksi. Arvofilosofiassa saatetaan sanoa, että totuus, kauneus ja - taas - hyvyys ovat korkeimpia arvoja. Itsenäinen, kypsä ja eettisesti kehittynyt persoonallisuus johtaa itseisarvoista alemmat, itseisarvojen asiaa ajavat välinearvot, ja valitsee normeista arvojaan palvelevat ja huomioi ohjeista ja kehotuksista soveliaat tilanteen ja arvot huomioiden.
Normi määritellään lieväsävyistä ohjetta ja kehotusta tiukemmaksi ohjeeksi, säännöksi. Osa normeista koskee eettisiä normeja eli millainen moraalisesti oikein toimivan ihmisen tulee elämässään olla. Normeja on suuri joukko. Jotkut normeista ovat yhteisiä eri kulttuureille, eräät eivät. Normien yläpuolella sijaitsevat arvot, eihän saateta puhua yhdestä normista, joka käskee arvostamaan toista normia, vaan arvostuksesta jotain normia kohtaan.
Arvostuksen takana häämöttää arvo mitä kulloinkin pidetään arvokkaana hyvän ja pahan, kauniin ja ruman ja vielä oikean ja väärän suhteen. Hyvä liittyy yleisimminkin arvoihin. Hyväksi voidaan kokea samalla tavoin eettiseen tarkasteluun kuin kauneuteen ja totuuteen sisältyvä arvokkuus. Se kaikki, nämä tuossa, ovat yhdessä hyvää, tavoiteltavaa. Arvojen piiri tiivistyy lopulta itseisarvojen kiteytymäksi. Arvofilosofiassa saatetaan sanoa, että totuus, kauneus ja - taas - hyvyys ovat korkeimpia arvoja. Itsenäinen, kypsä ja eettisesti kehittynyt persoonallisuus johtaa itseisarvoista alemmat, itseisarvojen asiaa ajavat välinearvot, ja valitsee normeista arvojaan palvelevat ja huomioi ohjeista ja kehotuksista soveliaat tilanteen ja arvot huomioiden.
Mitkä ovat kristilliset arvot? Kristillisessä arvoetiikassa normit nähtävästi saadaan osaksi siitä kulttuurin perinteestä, jota eri kirkot opetuksillaan elämästä, ja Raamatusta ovat rakentaneet, ja osaksi moniarvoisesta länsimaisesta kulttuurista ja tietenkin Raamatusta itsestään. Raamatun normit eivät ole tarkasti eroteltavissa juutalaisen ja kristillisen tradition mukaan. Tiedetään, että vielä 1700- luvulla ja osaksi vielä myöhemmin on laissa oikeusnormin taustalla voinut vaikuttaa Raamatun normi, joko Vt:n tai Ut:n. Näin mm. noitien polttamiselle saatiin raamatullinen peruste ja isänsä kiroaja voitiin rangaista ankaramman mukaan. Nykyajan kristitty ei voi pitäytyä sanasta sanaan Raamatun normeissa, kuten seuraavasta selviää.
"Jokainen, joka syö verta, minkälaista hyvänsä, hävitettäköön kansastansa" (3. Moos. 7:27) (Vanha testamentti XI yleisen Kirkolliskokouksen vuonna 1933 käyttöön ottama suomennos, Uusi testamentti XII yleisen kirkolliskokouksen vuonna 1938 käyttöön ottama suomennos").
"Näitä älkää kuitenkaan syökö, niistä jotka märehtivät, ja niistä, joilla on sorkat: kamelia, joka kyllä märehtii, mutta jolla ei ole sorkkia: se olkoon teille saastainen; tamaania, joka kyllä märehtii, mutta jolla ei ole sorkkia: se olkoot teille saastainen; jänistä, joka kyllä märehtii, mutta jolla ei ole sorkkia: se olkoon saastainen." (3. Moos. 11:4-6) Siis ... joka syö verta tapettakoon, ja älä syö jänistä (joka ei oikeasti märehdi).
"Ja Herra puhui Moosekselle sanoen: ´Puhu israelilaisille ja sano: Kun vaimo tulee hedelmälliseksi ja synnyttää poikalapsen, olkoot hän saastainen seitsemän päivää; yhtä monta päivää kuin hänen kuukautisensa kestävät, hän olkoon saastainen. Ja kahdeksantena päivänä ympärileikattakoon pojan esinahan liha. Mutta vaimo pysyköön kotona kolmekymmentä kolme päivää puhdistavan verenvuotonsa aikana; älköön hän koskeko mihinkään, mikä on pyhää, älköönkä tulko pyhäkköön, ennen kuin hänen puhdistuspäivänsä ovat kuluneet umpeen. Mutta jos hän synnyttää tyttölapsen, olkoon hän saastainen kaksi viikkoa, samoin kuin kuukautisissaan, ja pysyköön kotona kuusikymmentä kuusi päivää puhdistavan verenvuotonsa aikana." (3. Moos 12:1-5).
"Näitä älkää kuitenkaan syökö, niistä jotka märehtivät, ja niistä, joilla on sorkat: kamelia, joka kyllä märehtii, mutta jolla ei ole sorkkia: se olkoon teille saastainen; tamaania, joka kyllä märehtii, mutta jolla ei ole sorkkia: se olkoot teille saastainen; jänistä, joka kyllä märehtii, mutta jolla ei ole sorkkia: se olkoon saastainen." (3. Moos. 11:4-6) Siis ... joka syö verta tapettakoon, ja älä syö jänistä (joka ei oikeasti märehdi).
"Ja Herra puhui Moosekselle sanoen: ´Puhu israelilaisille ja sano: Kun vaimo tulee hedelmälliseksi ja synnyttää poikalapsen, olkoot hän saastainen seitsemän päivää; yhtä monta päivää kuin hänen kuukautisensa kestävät, hän olkoon saastainen. Ja kahdeksantena päivänä ympärileikattakoon pojan esinahan liha. Mutta vaimo pysyköön kotona kolmekymmentä kolme päivää puhdistavan verenvuotonsa aikana; älköön hän koskeko mihinkään, mikä on pyhää, älköönkä tulko pyhäkköön, ennen kuin hänen puhdistuspäivänsä ovat kuluneet umpeen. Mutta jos hän synnyttää tyttölapsen, olkoon hän saastainen kaksi viikkoa, samoin kuin kuukautisissaan, ja pysyköön kotona kuusikymmentä kuusi päivää puhdistavan verenvuotonsa aikana." (3. Moos 12:1-5).
Siis saastaisuussaika on pituudeltaan erilainen sen mukaan onko kyse pojasta vai tytöstä!
"Älä makaa miehenpuolen kanssa, niin kuin naisen kanssa maataan; se on kauhistus. Älä sekaannu mihinkään eläimeen, ettet siten itseäsi saastuttaisi. Älköönkä nainen tarjoutuko eläimelle pariutuakseen sen kanssa; se on iljettävyys." (3. Moos 18:22-23)
"Sillä jokainen, joka tekee minkä tahansa näistä kauhistuksista, hävitettäköön kansastansa, kaikki, jotka semmoista tekevät." (3. Moos. 18:29). Voi tiivistää: (myös) homot tapettakoon. Hävittäminen nimittäin viittaa tässä tappamiseen (vrt. 3. Moos 20:13-16). "Jos jossakin miehessä tai naisessa on vainaja- tai tietäjähenki, niin heidät rangaistakoon kuolemalla; heidät kivitettäköön, he ovat verivelan alaiset." (3. Moos. 20:27)
Siis: Meedio tapettakoon (näin myös spiritismin vakavasta harrastuksesta annetaan nappi otsaan mutta nikkelin sijasta tarjotaan kiveä päähän).
"Sillä jokainen, joka tekee minkä tahansa näistä kauhistuksista, hävitettäköön kansastansa, kaikki, jotka semmoista tekevät." (3. Moos. 18:29). Voi tiivistää: (myös) homot tapettakoon. Hävittäminen nimittäin viittaa tässä tappamiseen (vrt. 3. Moos 20:13-16). "Jos jossakin miehessä tai naisessa on vainaja- tai tietäjähenki, niin heidät rangaistakoon kuolemalla; heidät kivitettäköön, he ovat verivelan alaiset." (3. Moos. 20:27)
Siis: Meedio tapettakoon (näin myös spiritismin vakavasta harrastuksesta annetaan nappi otsaan mutta nikkelin sijasta tarjotaan kiveä päähän).
"Kuka ikinä kiroaa isäänsä tai äitiäsnä, hänet rangaistakoon kuolemalla; isäänsä ja äitiänsä hän on kironnut, hän on verivelan alainen." (3. Moos. 20:9).
Suomessa on varhemmin kristillisenä aikana rangaistu mm. tästä ja osaksi juuri tuon Raamatun sanankohdan pohjalta.
"Kun lähestyt jotakin kaupunkia sotiaksesi sitä vastaan, tarjoa sille ensin rauhaa. Ja jos se suostuu tarjoamasi rauhaan ja avaa sinulle porttinsa, suorittakoon kaikki siellä oleva kansa sinulle työveroa ja palvelkoon sinua. Mutta jos se ei tee rauhaa sinun kanssasi, vaan valmistautuu taistelemaan sinua vastaan, niin piirritä sitä. Ja jos Herra, sinun Jumalasi, antaa sen sinun käsiisi, niin surmaa kaikki sen miesväki miekan terällä. Mutta naiset, lapset, karja ja kaikki, mitä sieltä on saatavana saalista, ryöstä itsellesi ... (5.Moos:20:10-14).
Suomessa on varhemmin kristillisenä aikana rangaistu mm. tästä ja osaksi juuri tuon Raamatun sanankohdan pohjalta.
"Kun lähestyt jotakin kaupunkia sotiaksesi sitä vastaan, tarjoa sille ensin rauhaa. Ja jos se suostuu tarjoamasi rauhaan ja avaa sinulle porttinsa, suorittakoon kaikki siellä oleva kansa sinulle työveroa ja palvelkoon sinua. Mutta jos se ei tee rauhaa sinun kanssasi, vaan valmistautuu taistelemaan sinua vastaan, niin piirritä sitä. Ja jos Herra, sinun Jumalasi, antaa sen sinun käsiisi, niin surmaa kaikki sen miesväki miekan terällä. Mutta naiset, lapset, karja ja kaikki, mitä sieltä on saatavana saalista, ryöstä itsellesi ... (5.Moos:20:10-14).
Siis jos suomalaiset olisivat eläneet muinoin juutalaisten kaukaisina naapureina (ei vihitä kokonaan tuhon omaksi) emmekä lähtisi pakkotöihin, hävittyämme sotaväki ja ukotkin tapettaisiin ja akat raiskattaisiin.
Jos jokainen kohta Raamatusta on Jumalan absoluuttista puhetta, pitäisi Raamattuun kirjaimellisesti perustavien kristittyjen olla ylpeitä myös kaikista viittaamistani raamatunjakeista ja kunnioittaa niiden normisisältöä. Täydellistä on vaikea pitkään retostella vai mitä? Ehkäpä nuo kaikista vähän erikoiset normit ovat annettu Israelin kansalle tiettyyn tilanteeseen, muinaisina aikoina. Aivan oikein joskus muistutetaan: Myös Ut, erityisesti kirjeet, ovat suunnattu tietyssä tilanteessa muinaisina aikoina (verrattuna omaan aikaamme).
Johtopäätös: Jos on oikein, hyvää ja viisasta ottaa Vt:n kohdalla huomioon sanoman aikasidonnaisuus ja kulttuuriolosuhteet, niin on samalla oikein, hyvää ja viisasta ottaa tänään huomioon Uutta testamenttia luettaessa nämä varaukset.
Järkevänä miehenä kristitty kunnioittaa Raamattua mutta edellyttää lukemisen taidon osaamista. Miksi sitten valitsin tällaisia Sanan kohtia? Nuo kohdat ovat siksi, että tulkinnan tarve paistaisi jokaisen silmiin (esim. 3. Moos. 12:5). Sitä saa ajatella päänsä puhki, jos koettaa keksiä kaikille Vt:n normeille sellaisen järkiperusteen, että jokin erikoinen säädös olisi nykyjärjellä ajateltuna mielekäs edes faaraoidein ajan maailmassa.
Raamattu sellaisenaan ei riitä kristityn arvojen koko perustaksi. Mikään puhdas normikokoelma ei perusta arvoja. Arvot eivät perustu käskyihin vaan katsomiselle, syvälle elämään näkemiselle ja viisaalle raamatuntulkinnalle.
Raamattu sellaisenaan ei riitä kristityn arvojen koko perustaksi. Mikään puhdas normikokoelma ei perusta arvoja. Arvot eivät perustu käskyihin vaan katsomiselle, syvälle elämään näkemiselle ja viisaalle raamatuntulkinnalle.
Arvot ovat ihmisen haaste ja elämän ravistus.
Johannes
(Muok. 2.1.2014)
(Muok. 2.1.2014)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti