tiistai 15. toukokuuta 2012

Elävä kristinusko vai kiihkeä islam?




Foto: Internet



Kirkon tutkimuslaitoksen teettämän tutkimuksen mukaan kirkon opettamaan kristinuskon Jumalaan uskoo 27 prosenttia suomalaisista, muulla tavoin Jumalaan uskoo 23 prosenttia ja 21 prosenttia ei usko lainkaan. Loput eivät joko kerro kantaansa tai he ovat ns. epäilijöitä. Tutkimuksen tuloksesta on vedetty johtopäätös, että vaikka kansalaisten "usko horjuu" vanhoista perinteistä kuten Suvivirrestä halutaan pitää kiinni. 60% suomalaisista haluaa krisinuskoa opetettavan kouluissa. (AL 15.5.-12.) Tutkimus on ajatuksia herättävä.




Tutkimustulokseen vaikuttaa osaksi yleinen muutos ns. suurten kertomusten uskottavuuskehityksessä. Kulttuurimme merkittävin "suuri kertomus" lienee tieteen evoluutioteoria. Kaikki muu on kärsinyt enemmän tai vähemmän. Jos sosialismin kannatus olisi mitattu periaatteella: "Uskotko sosialismiin niin kuin Karl Marx kirjassaan "Pääoma" kirjoitti?" sosialisminkin kannatus olisi kyselyn mukaan vähäistä.


Marxin ja Leninin kootut teokset ovat päätyneet kommunistikodeista halpamyyntiin "divareihin" tai kaatopaikoille. Silti sosialismi ei ole Suomesta täysin hävinnyt. Aate kerää uusia jäseniä nuorisostakin. Dogmaattisen sosialismin tilalle on noussut joustava sosialismi, joka ei jaa maailmaa yhtä kategorisella tavalla kuin Marxin ja muiden sosialismin suurten "partojen" opetukset.


Kristinuskon tulevaisuus voi olla samanlaisessa kehitysuomassa kuin postmodernin sosialismin. Kristinuskoa tulkitaan entistä enemmän ja sitä sovelletaan yhtä aikaa monesta näkökulmasta maailmaan ja ihmiseen. Ei kyetä nostamaan suuria auktoriteetteja tulkinnan tuomareiksi ainakaan entisellä tavalla. Näkemyksistä kilpaillaan ja parhaimmat jäävät eloon, mutta oikeastaan sama tilanne vallitsi kristinuskon alussa. Alkukristillisyys koostui useista kristittyjen ryhmistä ja heillä on ollut tutkimuksien mukaan erilaisia, keskenään kilpailevia käsityksiä esim. Uuteen testamenttiin päätyneistä kirjoista. Tarkasti katsottuna kristinusko ei ole ollut koskaan  aivan yksiselitteinen ja kaikkialla juuri yhtenä hyväksytty oppi edes kirkon valta-aikana.



Jotkut esittävät tutkimustulosten pohjalta, että kristinusko on aika maallistaa lopullisesti. Kun usko "kirkon oppeihin" on vähäistä, voitaisiin keskittyä vain sosiaalisiin rituaaleihin: avioliittoon siunaamiseen, kaste- ja rippijuhliin, ja koulun päättäjäisiin toivottuine "suvivirsineen". Miksi kuuluttaa enää rukoilevia ja Jumalaa syvemmin ajattelevia kirkonjäseniä? Johtopäätös on aivan väärä. Se ei ota huomioon ihmisen yleisiä uskonnollisia tunteita ja hengellisiä tarpeita. Osa uskonnollisista tunteista sijaistyydytetään urheilun, viihteen ja politiikan saralla. Silti löytyy aina myös niitä henkilöitä, joiden uskonnollinen kaipaus johtaa etsimään Jumalaa kirkosta tai yhteisöstä, jossa opetetaan elävästä Jumalasta, siis Jumalasta, joka haluaa suhteen ihmiseen ja käyttää häntä maailmassa tahtonsa mukaisesti.



Mikäli kristinuskosta ja kirkosta muokataan vain muodollisia riittejä ja rituaaleja tarjoava perinneinstituutio, maatamme lähimpänä oleva seuraava suuri, elävä uskonto valtaa Suomessa alaa. Tämä uskonto on islam, joka on valloittanut "maata" aseitta Euroopassa jo pitkään. Käytännössä valitsemme vain kristinuskon ja islamin välillä. Joko tuemme kristinuskoa tai emme - ja annamme välillisesti apumme islamille.



Islam ei ole lähtökohtaisesti  sen huonompi uskonto kuin mikään muu maailmanuskonto. Monet islamin kannattajat ovat fiksuja ihmisiä ulkomailla tai Suomessa. Islamin ongelma länsimaisen ja suomalaisen kulttuurin kannalta ovat kumminkin sen omat kiihkeät fundamentalistit. Jokaisessa uskonnossa toimii aggressiivinen äärisiipi. Meillä Suomessa on täysin totta, että luterilaisen kirkon, helluntaikirkon, vapaakirkon sekä muiden kirkkojen ja uskonnollisten yhdyskuntien ja  yhdistysten fundamentalistikristityt ovat osa luonnollista kulttuuriamme mutta fundamentalistimuslimit eivät. Oman suomalaisen kulttuurimme kristityt fundamentalistit eivät tapaa tehdä terroritekoja-



Länsimainen yhteiskunta tekisi viisaasti, jos se antaisi nyt kaiken tuen kristinuskolle - ennen kuin meidät yhteiskuntanan pahimmassa tapauksessa lopulta pakotetaan  seuraamaan islamin uskon lakeja. 



Johannes


(Muok. 1.1.2014)