Heräsin vasta puolenpäivän tienoilla havahduttuani tapani mukaisesti useita kertoja ennen varsinaista horroksesta virkoamisesta. Katsoin vanhan kotimaisen elokuvan, peseydyin ja söin aamupuuron, johon lisään aina paljon marjoja. Seurasin mitä nettijulkaisut kirjoittavat. On usein vaikea valita mikä on huomionarvoisa juttu. Luotan pitkälti tunteeseen. Jos jokin ei kosketa, ei niistä löydy rehellisesti katsoen ajattelemisen aiheitakaan. Pakkasta oli tänäänkin. Kävelin Sinnun kanssa metsässä iltapäivän hämärässä. Taivaalle heijastui metsän takaa pilarimaisia valokeiloja kuin revontulia, mutta tuskin ne niitä olivat, kirkkaita kaupungin valoja vain. Torkkujen jälkeen silmäilin H-D -varaosasivuja, huolsin kamerakalustoani ja kävin lävitse tätä blogia. Harkitsin mitä voisi työstää ateismin teemaan sopivalla tavalla. Ajattelin myös eläimiin kohdistuvia julmuuksia ja juttelinkin aiheesta Sinnun kanssa. Olimme yhdessä sitä mieltä, ettei esimerkiksi Animalia puutu tarpeeksi eläimiin kohdistuviin rikoksiin/kaltoinkohteluun, jos pitäisi jollain tavalla arvostella islamilaista tai juutalaista kulttuuria. Erityisesti muslimien tapojen kritisoimisen kynnys on nykyäänkin vielä hyvin korkealla.
J
