OVATKO RIKOLLISET ERITYISEN TYHMIÄ?
Vastarinta on verkkomediassaan pohtinut miten älykkyyserot vaikuttavat rikosten tekemiseen:
"Intelligence-lehti julkaisi kesänumerossaan tutkimuksen suomalaisten rikollisuudesta. Tutkimuksen tulokset suututtavat tasa-arvofanaatikkoja, sillä niiden mukaan tärkein syy rikollisuudelle ei ole ”epätasa-arvoinen”, ”rasistinen” tai ”patriarkaalinen” yhteiskunta vaan rikollisten matala älykkyys. Tutkimuksen nimi on ”Intelligence and criminal behavior in a total birth cohort: An examination of functional form, dimensions of intelligence, and the nature of offending”. Tulokset eivät ole yllättäneet tiedeyhteisöä, sillä jo kauan on tiedetty, että rikollisuus ja matala älykkyys korreloivat vahvasti keskenään. Esimerkiksi vuonna 1994 julkaistussa Bell Curve -kirjassa todettiin, että älykkyysosamäärä on luotettavin tapa ennustaa ihmisen menestystä tulevaisuudessa. Köyhän perheen älykäs lapsi menestyi elämässään kirjassa esiteltyjen tutkimusten mukaan keskimäärin paremmin kuin rikkaan perheen vähä-älyinen lapsi. Tästä huolimatta matalan älykkyyden ja antisosiaalisen käytöksen välinen side on erittäin suuri tabu poliittisesti korrekteissa länsimaissa.
Tutkimus koski kokonaista ikäluokkaa puolustusvoimien älykkyysosamääräkokeen suorittaneita miehiä. Siinä otettiin huomioon verbaalinen ja matemaattinen älykkyys sekä avaruudellinen hahmottaminen. Rikostiedot hankittiin puolestaan viranomaisten rekistereistä.
Selvisi muun muassa, että kolmeen matalimpaan älykkyyskategoriaan (1–3) luokitellut syyllistyivät törkeisiin rikoksiin alle 21-vuotiaana lähes neljä kertaa todennäköisemmin kuin kolmen korkeimman (7–9) älykkyyskategorian jäsenet. Tutkimuksessa otettiin myös kantaa kulttuurimarxistien usein esittämään väitteeseen siitä, että juuri matala verbaalinen äly johtaisi rikoksiin ja muuhun antisosiaaliseen käytökseen. Yksikään tutkimustulos ei tukenut väitettä.
Tutkijoiden mukaan matala älykkyys aiheuttaa muun muassa impulsiivisuutta. Keskimääräistä typerämmät ihmiset eivät osaa punnita toimintansa seurauksia eikä heillä ole yleensä yhtä hyvä itsekuri."
Vastarinta 19.7.2015
Vastarinta on liittänyt tutkimustuloksissa olleet tilastokäyrät juttuunsa mukaan. Vasemmalla puolella on esitetty mitattu keskiarvo rikoksiin syyllistymisistä. Oikealla puolella on taulukko, jossa syyllistyminen rikolliseen käytökseen on esitetty prosenteissa.
Kummassakin ääripäässä näkyy pieni mutta mielenkiintoinen muutos. Älykkyyden heikommassa osassa rikokset eivät ole enää aivan yhtä yleisiä, mutta jos henkilöllä on lahjoja matematiikassa ja erityisesti verbaalipuolella seuraa vain loiva taite tai nousu jatkuu (ilmeisesti hyvät puhelahjat rohkaisevat manipuloimaan). Oikeassa taulukossa pistää silmään se, että älykkäillä ja hyvin älykkäillä henkilöillä vahva spatiaalinen ja matemaattinen lahjakkuus tavallaan "altistaa" rikollisuudelle. Kenties älykkäiden "osaston" tasaantumisvaiheeseen kuuluvat myös ns. älykkäät psykopaatit ja narsistit, ja kenties heillä on samalla muita enemmän spatiaalista ja matemaattista lahjakkuutta. Ikävä kyllä käyrissä ei ole muuttujia sosiaaliselle älykkyydelle eikä luovalle älykkyydelle. Olisi mielenkiintoista tietää näiden älykkyyden lajien suhteesta rikosten tekemiseen tai tekemättä jättämiseen.
"Vastarinnan" juttu ei ota huomioon toisaalta sitä, että todennäköisesti juuri älykkäät ja erittäin älykkäät ihmiset jäävät harvemmin kiinni tekemistään rikoksista kuin lahjakkuudeltaan heikommat ihmiset. Rikos voi olla hyvin suunniteltu tai tekotavaltaan vaikea selvittää (monimutkainen petos, ATK-rikollisuus jne). Siksi todellisuudessa ero kahden ääripään välillä ei varmaankaan ole ainakaan tältä pohjalta ajateltuna aivan näin suuri. Toisaalta monet hyvin älykkäät miehet voivat myös jäädä armeijasta kokonaan pois ja samalla myös ainakin tämän tutkimuksen ulkopuolelle.
Vähälle huomiolle tässä jäävät myös vielä mainitsemattomien persoonallisuushäiriöiden tuottamat altistumat rikoksiin. Esim. ns. asosiaalinen persoonallisuus tekee enemmän rikoksia kuin joku toinen, mutta näkyykö tässäkin sitten aivan erityisellä tavalla puhutut älykkyyden erot?
Myös tarkkaavaisuushäiriö (ADHD) tuottaa selvästi alttiutta tehdä rikoksia, mutta ADHD-oireyhtymä voi olla myös älykkäämmillä ihmisillä ja arvioidaan, ettei oireyhtymä sellaisenaan heikennä, ei ainakaan kovin paljon älykkyyttä. Laskeeko älykkyys tarkasti ottaen muutenkaan? Ainakin itselleni syntyy epäilys testistä selviämistä kohtaan. Jos tarkkaavaisuushäiriö on tuntuva, kuinka hyvin mahtavat testit onnistua - vaikka älypontentiaalia löytyisi runsaastikin?
Joukkoon visaiseen liittyvät myös huume- ja päihdeongelmat, jotka yhdistyvät monen vangin elämään, ja joista kärsitään väestössä yleisesti (tässä verrokkiryhmässä päihdeongelma ei tosin ole yleensä ehtinyt kehittyä). Myös ADHD:n kohdalla on esitetty, että odottavan äidin harjoittama juominen voi häiriön tuottaa.
Lopuksi tavataan taparikollisuutta, jossa vankilakierteestä on tullut kuin sosiaalinen elämäntapa, johon liittyy hyvin paljon eri osatekijöitä määrätystä kaveripiiristä lähtien. Älykkyydet erot eivät kaiketi ainakaan sellaisenaan selitä eroavuuksia ihmisen sosiaalisissa oppimisympäristöissä eli heidän situationaalisuudessaan.
Myös tarkkaavaisuushäiriö (ADHD) tuottaa selvästi alttiutta tehdä rikoksia, mutta ADHD-oireyhtymä voi olla myös älykkäämmillä ihmisillä ja arvioidaan, ettei oireyhtymä sellaisenaan heikennä, ei ainakaan kovin paljon älykkyyttä. Laskeeko älykkyys tarkasti ottaen muutenkaan? Ainakin itselleni syntyy epäilys testistä selviämistä kohtaan. Jos tarkkaavaisuushäiriö on tuntuva, kuinka hyvin mahtavat testit onnistua - vaikka älypontentiaalia löytyisi runsaastikin?
Joukkoon visaiseen liittyvät myös huume- ja päihdeongelmat, jotka yhdistyvät monen vangin elämään, ja joista kärsitään väestössä yleisesti (tässä verrokkiryhmässä päihdeongelma ei tosin ole yleensä ehtinyt kehittyä). Myös ADHD:n kohdalla on esitetty, että odottavan äidin harjoittama juominen voi häiriön tuottaa.
Lopuksi tavataan taparikollisuutta, jossa vankilakierteestä on tullut kuin sosiaalinen elämäntapa, johon liittyy hyvin paljon eri osatekijöitä määrätystä kaveripiiristä lähtien. Älykkyydet erot eivät kaiketi ainakaan sellaisenaan selitä eroavuuksia ihmisen sosiaalisissa oppimisympäristöissä eli heidän situationaalisuudessaan.
Rikollisuus on siis myös erityisesti sosiaalinen, elinolosuhteisiin liittyvä kysymys, ja erityisesti ajatellaan ensiksi persoonallisuushäiriölle tai päihdeongelmalle altistumista, ja toiseksi taparikollisuutta tai kehitysmaita, joissa esim. katulapsen on vaikea selviytyä rikoksitta.
Tutkimustulos antaa kumminkin osviittaa siitä, että monilla rikollisilla voi olla persoonallisuushäiriöin tai ADHD:n ohella jokin sopeutumista yhteiskuntaan vaikeuttava puute älykkyysprofiilissa, ja kertoo myös sen, että yksinkertaisempi ihminen jää ilmeisesti ainakin hieman yleisemmin rikoksestaan kiinni ja joutuu näin useammin vankilaan kuin ns. fiksumpi kanssaihminen. Välillä puute on ollut olemassa alun alkaen, välillä se voi olla seuraus päihteiden tai pahoinpitelyjen aiheuttamasta orgaanisesta vauriosta hermostossa.
Tutkimustulos antaa kumminkin osviittaa siitä, että monilla rikollisilla voi olla persoonallisuushäiriöin tai ADHD:n ohella jokin sopeutumista yhteiskuntaan vaikeuttava puute älykkyysprofiilissa, ja kertoo myös sen, että yksinkertaisempi ihminen jää ilmeisesti ainakin hieman yleisemmin rikoksestaan kiinni ja joutuu näin useammin vankilaan kuin ns. fiksumpi kanssaihminen. Välillä puute on ollut olemassa alun alkaen, välillä se voi olla seuraus päihteiden tai pahoinpitelyjen aiheuttamasta orgaanisesta vauriosta hermostossa.
VÄITE TYHMISTÄ JA FIKSUISTA KANSOISTA
Wikipedia puolestaan sisältää aika erikoisen katsauksen kansojen älykkyyden eroista:
"Rodun ja älykkyyden tutkimuksen kiistanalaisuus juontaa juurensa 1900-luvun alkupuolelta lähtien Yhdysvalloissa ja muutamissa muissa teollisuusmaissa tehtyihin älykkyystutkimuksiin. Teollisuusmaissa tehtyjä tutkimuksia voidaan pitää luotettavimpina, koska niistä voidaan sulkea pois kehitysmaissa mahdollisten ympäristöseikkojen kuten ravinnon puutteen vaikutus tuloksiin.
Jos älykkyyden mittarina käytetään älykkyysosamäärää, niin sanottujen rotujen kesken on erilaisissa mittauksissa ja analyyseissä todettu eroja siinä, mihin kohtaa suurin joukko ryhmän jäsenistä normaalijakaumalle (Gaussin käyrä) sijoittuu.
Lähinnä yhdysvaltalaisissa älykkyysmittauksissa aškenasijuutalaiset ovat saaneet keskimäärin korkeimman pistemäärän, muutaman pisteen jäljessä tulevat itäaasialaiset ja loput järjestyksessä valkoiset, muut aasialaiset (mm. Intia), arabit, mustat ja Australian aboriginaalit. Maailmanlaajuisen tutkimuksen mukaan taas itäaasialaisten keskimääräinen älykkyysosamäärä olisi 105, valkoisilla 100, eteläaasialaisilla, Pohjois-Amerikan intiaaneilla, Australian aboriginaaleilla 90 ja negroideilla 75.
Yhdysvaltojen mustien ÄO on hieman tutkimuksesta riippuen noin 15 pistettä korkeampi kuin afrikkalaisilla. Tätä on selitetty paremmilla ympäristöolosuhteilla, mutta myös sillä, että noin 1/4 Yhdysvaltain mustien perimästä on peräisin valkoisilta.Richard Nisbett on kyseenalaistanut valkoisen perimän merkityksen huomauttamalla, että Yhdysvaltojen afrikkalaisperäisessä väestössä korrelaatio ÄO:n ja ihonvärin vaaleuden välillä on eräiden tutkimusten mukaan vain vähäinen. (...)
Aškenasijuutalaiset ovat useissa mittauksissa saaneet korkeampia ÄO-tuloksia kuin valkoiset keskimäärin. Israelissa aškenasijuutalaisilla on keskimäärin huomattavasti korkeampi älykkyysosamäärä kuin sefardijuutalaisilla. Vaikka aškenasijuutalaiset (keski- ja itäeurooppalaisperäiset juutalaiset) muodostavat vain kolme prosenttia Yhdysvaltain väestöstä, on heille myönnetty 27 prosenttia Yhdysvaltain tieteen Nobel-palkinnoista ja 25 prosenttia tietojenkäsittelyalan Turing-palkinnoista. Vuonna 2005 julkaistussa tutkimuksessa esitetään hypoteesi, että aškenasijuutalaisten korkea älykkyys saattaa johtua luonnonvalinnasta."
Wikipedia: "Rotu ja älykkyys"
Artikkeli antaa monella tavalla ajattelun aihetta. Älykkyyden ja perimän suhdetta on paha kiistää. Älykkyyden on nimittäin todettu olevan monelta osin perimän tulosta. Älyään voi kumminkin kehittää määrätietoisella toiminnalla tai vastaavasti älyään voi madaltaa laiminlyömällä henkisiä tarpeitaan tai käyttämällä aivoja vahingoittavia aineita, erityisesti etanoliperäisiä aineita. Peritty älykkyys asettaa kumminkin itsekehitykselle luonnolliset rajat. Kun älykkyys, siis erityisesti ns. yleinen älykkyys, on kiistatta yhteydessä perimään, ei ole syytä epäillä etteikö geneettinen tekijä todella kuuluu jollain tavalla mukaan etnisten ryhmien kesken havaittuihin mitatun älykkyyden eroihin. Erot ovat kuitenkin kumman suuria. Ovatko tulokset todella oikeassa suhteessa kansojen todelliseen keskiälykkyyteen?
Seuraavassa esitetän eräitä mittaustuloksia eri valtioiden kesken.
Iran 84, Irak 87, Somalia 68 (arvioitu Etiopia 63, Kenia 72), Afganistan 83 (arvioitu Iran 84, Intia 81), Eritrea 68 (arviotu Sudan 72, Etiopia 63), Syyria 87 (Irak 87, Libanon 86) ... Vietnam 96 (arvioitu Kiina 100, Thaimaa 91), Suomi 97.
Richard Lynn & Tatu Vanhanen (1998)
Jos tuloksia lähtisi arvioimaan suoraan rikollisten älykkyystutkimuksen pohjalta, sopisi olettaa että esim. kaikkien somalien tulisi olla järjestään vankiloissa, myös kotimaassaan. Todellisuudessa kussakin maassa on omat rikollisensa ja omat lainkuuliaiset kansalaisensa sellaisten syiden pohjalta, mitkä eivät sellaisenaan liity yksilöiden älykkyyseroihin.
Osaavatko testiälykkäät kansat kuten suomalaiset yleensä hoitaa maansa heikommon menestyneitä kansoja selvästi paremmin? Tarkastellaanpa kahta heikoksi arvioitua valtiota.
Suomalainen turisti on kokenut Sao Tomen (saarivaltio) erinomaiseksi matkailukohteeksi, suorastaan lomaparatiisiksi.
Kaakaontuoksuinen paratiisi
Myös turvalliseksi sitä esitettiin, vaikka keskimääräinen älykkyys edustaa Lynnin ja Vanhasen mukaan maapallon matalinta tasoa (59). Enin osa väestösä on kristittyjä (80% katolisia).
Paratiisista ei ole kumminkaan kysymys. v. 2005 HIV- positiivisten määrä raskaana olevien joukossa oli 1.5% kun se oli v. 2001 vain 0,1%. Nyt pelätään, että HIV tulee vaikuttamaan jopa 7% elämään tulevaisuudessa. Virus tarttuu pääasiassa heteroseksissä, verensiirrossa ja äidin kautta lapseen. Seksiturismin nousu on lisännyt saarilla lapsiprostituutiota. Krooninen aliravitsemus vaikuttaa 34% alle viisi vuotiaista lapsista. Yleistä aliravitsemusta potee 9% väestöstä (2006). Alaikäisistä (alle 14-vuotta) hyvin monet tekevät työtä ja solmivat työsopimuksia.
Paratiisista ei ole kumminkaan kysymys. v. 2005 HIV- positiivisten määrä raskaana olevien joukossa oli 1.5% kun se oli v. 2001 vain 0,1%. Nyt pelätään, että HIV tulee vaikuttamaan jopa 7% elämään tulevaisuudessa. Virus tarttuu pääasiassa heteroseksissä, verensiirrossa ja äidin kautta lapseen. Seksiturismin nousu on lisännyt saarilla lapsiprostituutiota. Krooninen aliravitsemus vaikuttaa 34% alle viisi vuotiaista lapsista. Yleistä aliravitsemusta potee 9% väestöstä (2006). Alaikäisistä (alle 14-vuotta) hyvin monet tekevät työtä ja solmivat työsopimuksia.
Humanium Together for Children´s Right
Guineassa taas keskimääräinen ÄO on edellä viitattujen tutkimusten mukaan 63 pistettä.
Valtiossa muslimeja on koko väestöstä n. 85%. Guinea on entinen siirtomaa Sao Tomen tavoin. Lukutaito vain 41% väestöstä (v. 2010). Lapsikuolleisuus maailman 30. huonoin. HIV-positiivisiin lukeutuu 1,7% väestöstä. Tällä Guinea asettuu HIV-tilastoissa maailman 28. huonoimmalle sijalle.
Wikipedia
Näillä mailla - ja monilla muilla älykkyystesteissä ns. heikommin menestyneillä valtioilla - on kiistatta vaivoinaan enemmän erilaisia vakavia ongelmia kuin esimerkiksi Pohjoismaissa tai Australiassa tai Japanissa tai Hong Kongissa. Jos ajatellaan maailman nykyistä pakolaisongelmaa, se johtuu erityisesti Syyriasta, Somaliasta, Irakista ja Afganistanista. Mikään näistä valtioista ei briljeeraa älyllä Lynnin ja Vanhasen tutkimuksissa. Tulee helposti luulluksi, että näiden valtioiden ja kansakuntien olisi tullut odottaa pidemmän aikaan ennen kuin hankkivat suuren tuhon mahdollistavaa sotateknologiaa riitojensa ratkomiseen.
Toisaalta maailmansodat käytiin pääasiassa ns. kehittyneiden valtioiden kesken. Sodat aloitti Saksa, kansa, joka on usein loistanut neroillaan. Näin ei ainakaan yksin mitattava korkea älykkyysosamäärä kansassa ole rauhan ja onnellisuuden tae - joskin terävä järki inhimillisessä käytössä suuresti helpottaa älyllisten ongelmien ratkaisussa. Vaikka mittaisimme jokaiselta maahan muuttajalta älykkyyden ja päästäisimme vain lahjakkaat ja nerot sisälle maahan, ei se vielä takaisi yhteiskunnan ongelmattomuutta tulevaisuudessa.
Monissa köyhissä ja levottomissa maissa on takanaan myös tavalla tai toisella raskas siirtomaamenneisyys.
ANTAAKO ÄLYKKYYSTESTI TODELLISEN TULOKSEN ÄLYKKYYDESTÄ?
ANTAAKO ÄLYKKYYSTESTI TODELLISEN TULOKSEN ÄLYKKYYDESTÄ?
Hyvin alhaiset älykkyyspisteet - kuten Sao Tamon ja Guinean tapauksissa - herättävät mielessäni epäilyksen testin luotettavuuteen. Vaikka näissä pikkuvaltioissa on vakavia ongelmia, ei mikään viittaa siihen, että nämä alueet edustaisivat jonkinlaista tarinoiden "hölmöläisten aluetta".
Tavallista selvästi fiksumman Sao Tamon asukakkaan älykkyysosamäärä olisi esim. "hurjat" 79 pistettä. Kumminkin näistä valtioista löytyvät omat yliopistonsa, opettajansa ja kulttuurihenkilönsä, ja kaiketi vielä omat insinöörinsä ja omat teknikkonsa. Se, että jokin suomalainen henkilö saa meillä 59 p. ja Sao Tamossa saman 59 pistettä, ei voi pääsääntöisesti - eli yleensä - viitata älyltään samanvahvuisiin ihmisiin. Jokin testissä ei osu oikeaan tai jokin itse testattavissa ei vastaa kunnolla testin kysymyksenasetteluun.
Tavallista selvästi fiksumman Sao Tamon asukakkaan älykkyysosamäärä olisi esim. "hurjat" 79 pistettä. Kumminkin näistä valtioista löytyvät omat yliopistonsa, opettajansa ja kulttuurihenkilönsä, ja kaiketi vielä omat insinöörinsä ja omat teknikkonsa. Se, että jokin suomalainen henkilö saa meillä 59 p. ja Sao Tamossa saman 59 pistettä, ei voi pääsääntöisesti - eli yleensä - viitata älyltään samanvahvuisiin ihmisiin. Jokin testissä ei osu oikeaan tai jokin itse testattavissa ei vastaa kunnolla testin kysymyksenasetteluun.
ONKO ÄLYKKYYS ERITYISESTI YMPÄRISTÖNSÄ TUOTOSTA?
"Charles Kennyn mukaan inhimillinen kehitys näkyy älykkyysosamäärissä — ei toisin päin. Centre for Global Developmentin tutkija Kenny kirjoittaa älykkyysosamärästä ja siitä, kuinka ihmisten ja kansakuntien ÄO-testeillä mitattava älykkyys kasvaa koulutustason ja terveyden mukana. Kenny nostaa esille Amsterdamin yliopiston psykologin Jelte Wichertsin tutkimuksen, jonka mukaan kansakuntien keskimääräinen älykkyysosamäärä nousee ajan mittaan. Hollannissa se on noussut jopa 20 pisteellä vuosien 1952 ja 1982 välillä, mitä ei voida selittää geneettisillä tekijöillä. Tätä kutsutaan Flynnin efektiksi: parempi ravitsemus, terveydenhuolto ja koulutustaso kasvattavat keskimääräisiä tuloksia ÄO-testeissä. Kyse ei siis ole perimästä: heikompi menestys älykkyysosamäärätesteissä ei selitä kansakuntien köyhyyttä, vaan toisin päin."
Esa Salminen
Kennyn huomautukset ovat tärkeitä. Onhan vanhastaan tiedetty, että esim. erityisesti irlantilaiset siirtolaiset saivat todella heikkoja tuloksia älykkyyskokeissa USA:n saavuttuaan, mutta myöhemmin erot alkoivat tasottua. Älykkyysosamäärä ei siis ole valtioissa ja kansoissa täysin muuttumaton vakio.
Salmisen kirjoitus on julkaistu blogissa, johon myöhemmin kirjoitti kaksi vastinetta nimimerkki "Anonyymi".
"Flynnin ilmiöstä ei kuitenkaan voida vetää johtopäätöstä siitä, että kehitysmaiden geneettinen älykkyyspotentiaali olisi yhtäläinen verrattaessa kehittyneiden maiden vastaavaan, ilman vertailua, jossa tutkitaan kuinka älykkyys eri ryhmillä kehittyy tilanteessa, jossa kaikille annetaan samat ympäristötekijät, koulutus, ravinto yms. Toisin sanoen siitä, että kehitysmaiden keskimääräinen älykkyys nousee ympäristötekijöiden ollessa suotuisat, ei seuraa, että eri ryhmien perintötekijöistä riippuva lähtötaso olisi sama. Joten, johtopäätös siitä, että Flynnin ilmiö todistaisi, että perintötekijöillä ei ole vaikutusta kansojen varallisuuteen, on väärä."
31.12.2012
"Kuvitelkaa kaksi puuta, joista toinen on metrin, ja toinen kaksi metri korkea. Hyvien kasvuolosuhteiden vallitessa ne molemmat kyllä kasvavat, mutta tarkoittaako se sitä, että ne olisivat yhtä pitkiä?"
8.6.2014
Anonyymi luetteleekin itse ne tavallisimmat älykkyyden kehittymiseen vaikuttavat ympäristötekijät: koulutuksen ja ravinnon.
On selvää, ettei esim. Sao Tomen saarten aliravittu lapsi kehity aivoiltaan ja osaksi juuri aivosidonnaiselta älykkyydeltään sille tasolle, johon peritty yleisälykkyys hänen kohdallaan viittaa. Koulut ja älyä vahvistavat harrastukset ovat taas tärkeitä tekijöitä abstraktin ajattelun kehittämiseksi ja yleensä symbolien käytön tehostamiseksi.
Muita kehitystä vaarantavia tekijöitä ovat eräät sairaudet, ympäristömyrkyt, erityisesti lyijy, elintarvikkeiden vaaralliset lisäaineet, alkoholi ja muut liuottimet ja kannabis.
"Anonyymin" väite, että ympäristötekijöistä huolimatta eri kansoissa voi kehittyä vaihtelevassa määrin älykkyyden kasvua lähtötasosta riippuen, on sen sijaan huomionarvoisa - jos lähtökohdaksi rajataan geneettinen perimä (joka tietysti muuttuu ja muuntuu lajin kehityksessä mahdollisesti myös mutaatioiden kautta). Erojen paisutteluun ei ole kuitenkaan aihetta.
On selvää, ettei esim. Sao Tomen saarten aliravittu lapsi kehity aivoiltaan ja osaksi juuri aivosidonnaiselta älykkyydeltään sille tasolle, johon peritty yleisälykkyys hänen kohdallaan viittaa. Koulut ja älyä vahvistavat harrastukset ovat taas tärkeitä tekijöitä abstraktin ajattelun kehittämiseksi ja yleensä symbolien käytön tehostamiseksi.
Muita kehitystä vaarantavia tekijöitä ovat eräät sairaudet, ympäristömyrkyt, erityisesti lyijy, elintarvikkeiden vaaralliset lisäaineet, alkoholi ja muut liuottimet ja kannabis.
"Anonyymin" väite, että ympäristötekijöistä huolimatta eri kansoissa voi kehittyä vaihtelevassa määrin älykkyyden kasvua lähtötasosta riippuen, on sen sijaan huomionarvoisa - jos lähtökohdaksi rajataan geneettinen perimä (joka tietysti muuttuu ja muuntuu lajin kehityksessä mahdollisesti myös mutaatioiden kautta). Erojen paisutteluun ei ole kuitenkaan aihetta.
Kansojen varallisuus on puolestaan monimutkainen vuorovaikutussuhde kansan sisällä ja valtioiden välillä eikä sellaisenaan redusoitavissa kansan yksilöiden älykkyyteen.
Johannes
(30.12.2015)
(30.12.2015)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti