perjantai 10. toukokuuta 2013

Meille ei niin kunnon ihmisille





Tuntuuko pahalta, kun olet vanki, tai mielisairaalan potilas, tai housuihin päästävä vanhus, tai pitkäaikaistyötön, tai kerjäläinen, tai viinaan jälleen sortunut juoppo, tai nisti, tai äkkipikainen hermokimppu, tai syömäri sortuneena uuteen jäätelö-suklaa-pulla -kierteeseen? 


Tuntuuko pahalta, kun olet puilla paljailla ja ulosottomiehen tuttu, tai kun vaatteistasi ja jopa naamastasi huomautellaan? Mikään ei sinussa ole kohdallaan eikä kunnossa pysyvää, sanotaan. 


Älä ymmärrä minua väärin. En anna sinulle oikeutusta jatkaa kärsimystä itsellesi tai muille aiheuttavaa elämäntapaa, jos sinulla on tilaisuus hakea ja saada apua päästäksesi ongelmistasi tai synneistäsi eroon. Viittaan asioihin, joiden suhteen olet voimaton, ns. kuutamolla.

Kunnon ihminen on esikuvallinen. Hän ei ole  juoppo, narkkari, varas, ”vinksahtanut” ... jokin outo, koura ojossa apua kärttävä kerjäläinen. 

Kunnon ihmisellä on kliffa duuni, asunto, auto, moottoripyörä, kesämökki, kivasti kalustettu koti. Kunnon ihmisellä on kunnon vetimet. Kunnon ihminen on syystä ylpeä – onhan  hänellä minkä tahansa elämän sijasta kunnon elämä. 

Kunnon ihminen esittelee mielellään elämäänsä kunhan se ei vie liiaksi aikaa hänen kunnon elämältään ja kunnollisilta työ- ja ihmissuhteilta. 

Onko kunnon ihminen ollut lapsuudentoverisi tai nuoruusajan ystäväsi? Sait hetkeksi kunnon ystävän. Nyt hän ei vastaa yhteydenottopyyntöihisi mutta jättää sinulle muiden kautta  terveisiä, kuten kunnon ihmiselle kuuluu. Oletko avannut sydäntäsi kunnon ihmiselle? Kunnon ihminen ei nimittäin sinua keskeytä. Myöhemmin hän ei  soita ja kuinka vaikea häntä onkaan  tavata! On niin paljon tehtävää. 

Kunnon ihminen kertoo, että erikseen ovat ystävät ja kaverit, ja näille löytyvät eri puhelinnumerot. 

Kunnon ihminen on perin taitava. Kysy häneltä apua. Kerro silti ensin mitä voit maksaa siitä, että hän sinua hetken tukee ja opastaa. Hyvät ihmiset ovat  tottuneet saamaan kaikesta kunnolla palkkaa, muuten he eivät olisi saavuttaneet kunnon elintasoa. 

Kunnon ihminen tarvitsee toisen kunnon ihmisen kaverikseen. Jos olet sairas, työstä väsynyt, rahaton, nälissäsi, uhattuna ja vainottuna, sekaisin, kännissä tai muuten kuutamolla, kunnon ihminen ei ole sossu, pollari, lekuri, hoitsu, pappi – vaan vain ja ainoastaan kunnon ihminen.

Maantiekonnien iskettyä virui tienposkessa verinen mies. Kunnon miehet puhkuivat äkeissään, koska kunnon ihmisten kesken ei sovi hutkia ja varastaa, mutta heitä pelotti vietävästi vaarantaa kunnon elämänsä pysähtymällä auttamaan lyötyä. Samarialainen, ”ulkomaan pelle”, päästi miehen pulasta. Eipä paljoa vaarantanut. 

Kun Jeesus ristiinnaulittiin, kaikki kunnon ihmiset tekivät tietenkin parhaillaan vain jotain kunnollista. Veistivät  vaikkapa ristejä. Yksi kunnoton riippui ristiinnaulitun rinnalla, pahaan rikokseen sortunut hamppari mikä lie, tai murhamies, ja muisti Jeesusta, vaikka kansa pilkkasi. Jeesus muisti häntä. Ja yhä tämä muistetaan kaiken kunnollisenkin keskellä mitä ihmettelen.


Johannes

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti