KOLME HUOMAUTUSTA HANKAMÄELLE

"Mistä puoliksi oppineen taide- ja tiedeväen myllytyksessä ja poliittisen vihervasemmiston harjoittamassa vyörytyksessä sitten on perimmältään kysymys? Kyse on moraaliposeerauksesta ja nonkonformismista, joiden tavoitteena on osoittaa omaa eettisyyttä, tuottaa henkilökohtaista prestiisiä omalle persoonalle ja erottautua suomalaisen yhteiskunnan yhteiseen hyvään pyrkivästä vastuusta."

HUOMAUTUS 1: 

Tämä on pessimistinen manifestaatio ihmisen hyvyyden esilletuomisesta. Miten voidaan perustella se, että perimmältään ihmisten moraalinen toiminta "taide- ja tiedeväen myllytyksessä" johtuu vain tai erityisesti narsistisesta moraaliposeerauksesta? Tällainen lähtökohta edellyttää Hankamäeltä varsin pessimistisen ihmiskäsityksen, mutta onko se oikea on eri kysymys. Vaikka moraalisessa toiminnassa on tavallisesti usein mukana myös ns. moraaliposeerausta, tällä ei voida kuitata kaikkien motivaatiota ellei voida osoittaa kaiken moraalin olevan lopulta vain kyseenalaisista syistä johtuvaa moralisoimista.

---

"Taiteilijat ja tieteilijät ajattelevat, että heidän maineelleen on eduksi antaa näennäiseettisiä julistuksia ja saarnata yleispätevää ihmisoikeusjulistusten tasolla liitelevää unelmayhteiskunnan perustuslakia kuin posliiniastiastonsa tahriintumista varjeleva kirkkotäti, vaikka tosiasiassa arvottava eetos on kaikkien surkein ja ohuin. Se ei ratkaise mitään, ei tarjoa metodeja ja jää vaikutuksiltaan mitättömäksi."

HUOMAUTUS 2:

Poseeraavan "suvaitsevaiston" mielipiteet ovat usein niin tunneväritteisiä, paikoin jopa raivokkaita, ettei kyse voi olla ensisijassa omasta sivistyneen ihmisen ja humanistin maineen ajamisesta. Tämän takia epäilen itse, että "suvaitsevaiston" ydin on emotionaalisesti syvästi kietoutunut agendaansa. Hyödyntäjät ovat toisenlaisia. He keksivät puoltavia selityksiä agendalle, jos siitä itse taloudellisesti tai poliittisesti selvästi ja kiistämättä hyötyvät. Taiteilijat ovat pohjimmiltaan aika huonoja hyödyntäjiä. Sama koskee useita tiedemiehiäkin. Sen sijaan hyödyntäjiä tapaa enemmän järjestö- ja puoluelpolitiikan maailmassa sekä liike-elämän puolella.

- - -

"Tosiasiassa taiteilijat ja tieteilijät ajautuvat vasemmistolaisen median ja puolueiden hyväksikäytettäviksi, sillä heistä pyritään lavastamaan kannatusmagneetteja poliittisten agendojen edistämiseen. Taiteilijat ja tieteilijät puolestaan astuvat heille viritettyihin miinoihin oman narsisminsa houkuttelemina, sillä itseihailunsa vuoksi he luulevat olevansa niin viisaita, että heiltä perätään moraalisia kannanottoja siksi. Todellisuudessa vasemmistopuolueet koettavat lavastaa heistä keulakuvia omien yleisöjensä ja suosijoidensa mielipiteiden muokkaamiseen. Koska myös taiteilijat joutuvat kamppailemaan kansanjoukkojen suosiosta, heille ei jää muuta mahdollisuutta kuin koettaa säilyttää viihteellisyyden ja ”kivan fiiliksen” ilmapiiri sekä ummistaa silmänsä ja korvansa konfliktilta, joka kytee jo siinä, että maahanmuuttajat nakertavat taiteen ja tieteen resursseja popsiessaan samassa ruokapöydässä."

"Tiedän kyllä, että myös kristinusko on anarkistista alkuperää ja syntynyt valtionvastaisena luomuksena. Tiedän myös sen, että kristilliseen kompleksisuuteen sisältyy olennaisena osana ideologia, jonka mukaan ”kurjuus on todellista onnea”, ”rumuus varsinaista kauneutta”, ”köyhyys rikkautta”, ”tyhmyys viisautta” ja ”kärsimys kirkastaa sielun”. Tästä mustavalkoisesta vastakohdilla operoimisesta ei ole itsensä Perkeleen sormenjälki kaukana, ja juuri sen kirkko onkin ihmiskunnalle opettanut."

HUOMAUTUS 3:

Näpäytys eräiden suosittujen taiteilijoiden ja tieteilijöiden itserakkaudesta on paikallaan. Jos he olisivat todella niin fiksuja kuin kuvittelevat olevansa, tajuaisivat he paremmin joutuneensa laskelmoidusti politiikan tekemisen välikappaleiksi. 

Hankamäen selvitys kristinuskon alkuperästä on enemmän kuvitteellista ja sanoja ja käsitteitä sotkevaa kuin historiallista ja selväsanaista. "Anarkismi", "valtionvastaisuus" ja muut vastaavat nykyajan termit istuvat heikosti antiikin ajan juutalais-kristilliseen maailmankuvaan. Juutalainen käsitys ihmisyydestä on ollut varsin yksinkertainen ja luonnollinen. Sama koskee pitkälti paavalilaista kristillisyyttä. Hankamäen kuvailut sopivat ehkä parhaiten kreikkalaisesta dualismista voimaansa ammentaneeseen gnostilaiseen liikkeeseen.

Kristillisissä piireissä paikoin esiintyvä vierasmaalaisten rakastaminen ja oman kansan ja maan toiselle sijalle siirtäminen johtuu aatteen kannalta katsottuna kristinuskoon ns. kansankirkon kautta tunkeutuneesta idealistisesta humanismista ja liberaalien asenteiden levittämisestä. Kirkot ovat  paljolti maallistuneet. Samalla ne ovat luonnollisesti kaikupohjana yleiselle poliittiselle kehitykselle valtakunnassa.

Johannes

J. Sakari Hankamäki blogi